Sähkötupakkaa korvikkeeksi?

Tutustuin sähkötupakkaan noin pari vuotta sitten kokeilemalla ulkomailta tuotua halpismallia. Ko. sähkörööki näytti perinteiseltä savukkeelta, pääkin hehkui kuin kessutellessa ja savua = höyryä muodostui kuten oikeastakin tupakasta. Pieni ajatus oli jo tuolloin, että josko laitteella saisi itsensä huijattua lopettamaan. Ongelmana oli se, että nikotiininestepatruuna oli liian vahvaa ja polttelu aiheutti huonon olon. Lahjoitin sähkötupakan eteenpäin ja jatkoin normipolttelua.

ecigarette eGo-T
Sähkötupakat eivät juurikaan enää muistuta normisavukkeita, enemmänkin lääkeampulleja. Niiden ympärille on muodostunut ”höyryttelykulttuuri”.

Tänä keväänä sain ”modernimman” sähkötupakan, malliltaan taitaa olla yleisin ja tunnetuin erilaisista sähkötupakoista (eGo-T). Tällä kertaa myös nikotiininesteiden vahvuus oli kohdallaan.

Yksi asia mitä en ole koskaan ymmärtänyt sähkötupakoiden kohdalla: miksi ihmeessä joku kiskoisi keuhkoihinsa mintun, mustaherukan, suklaan, vaniljan tai hedelmäisen kuppikakun makuista höyryä? Missä koukku kun palkkiona ei ole nikotiinia? Miksi huoltoasemilla ja ruokakaupan kassoillakin myydään nykyään nikotiinittomia sähkötupakkavermeitä ja nikotiinitonta nuuskaa? Onko se jokin uusi pirullinen salajuoni saada nuoret kokeilemaan keuhkoihin vedettäviä tai huuleen tungettavia tuotteita? Tyyliin treenaa ensin nikotiinittomilla, siirry sitten kunnon myrkkyyn.

Parastahan sähkötupakassa on se, että jos sitä käyttää tupakoinnin vähentämisen tai lopettamisen tukena, tavallaan mistään ei tarvitse luopua. Tämä on tietysti myös se pahin juttu. Eikö lopettamisessa nimenomaan ole kyse 1) nikotiinista vieroittumisessa ja 2) tupakointitavan murtamisessa. Sähkötupakan tupruttelu – tai HÖYRYTTELY, kuten vannoutuneet sähkötupakoitsijat sitä nimittävät – ei välttämättä vieroita kummastakaan. Nikotiininesteitä höyryttelevä säilyttää nikotiiniriippuvuutensa ja samalla tavan näperrellä käsissään tupakan kaltaista tuotetta ja puhallella ilmaan kiehkuroita.

Kivastihan sähkötupakka auttaa paikkaamaan sitä järkyttävää tyhjyyden tunnetta joka tupakoinnin lopettamisesta seuraa. Jos elämää on tottunut rytmittämään tupakkatauoilla – mikseivät ne voisi olla vaikka porkkanataukoja? – tuntuu että päivässä ei ole enää mitään odotettavaa. Sairas ja käsittämätön ajattelutapa, myönnän, mutta yksi osa tupakoitsijan aivopesua.

Sähkötupakan valinneet näyttäytyvät netissä suoranaisena höyrypäiden kulttina mikä herättää minussa heti vastustusta. Haluan eroon riippuvuudesta, en kaipaa tilalle toista riippuvuutta. Lisäksi sähkötupakointi on hankalaa – oikeaoppisesti vekotinta pitäisi puhdistella ja huoltaa päivittäin. En taida haluta moista riippakiveä – idea kun on vapauttaa aikaa ja energiaa johonkin järkevään tekemiseen.

Säilytän sähkötupakkavehkeet pahan päivän varalle, mutta päivittäiseen käyttöön en niitä halua enkä näköjään edes tarvitse – hallelujaa sille!

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s